Riksun kisat

Tulipas käytyä kisaamassa... Neljän kuukauden kisatauko on ihan liian pitkä! Tilannetta ei tietty helpottanut sekään, että Puuska käy niin kierroksilla entisessä kotihallissa. Se oli ihan seko, kävellessä haukkui ja hillui. Ei siis haukkunut mitään tai millekään erityisesti, sitä vaan kun oli niin innoissaan. Riksussa käyn kisaamassa ihan siksikin, että on aina kiva nähdä seurakavereita. Muuten kun niitä ei enää oikein näe. Menomatkalla tiputin vanhukset äidille hoitoon, joten sain keskittyä vaan kisaavaan koiraan. Aina kun on koko lauma kisoissa mukana, niin säätämiseen menee liikaa energiaa.

Tuomarina oli Heidi Viitaniemi ja mini2:sia 12 kpl. Hyppäri oli kivan oloinen, alun kepeille vienti oli haastava, mutta muuten rata oli aika simppeli. Mutta voi sen simppelinkin radan sössiä oikein kunnolla. Voi kiesus! Toinen este oli mutkaputki, johon Puuska sinkosi kivasti, MUTTA jostain syystä tuli samasta päästä poiskin ja ampui kepeille. No, ei siinä muu auttanut, kun todeta, että hyllyks meni ja jatkaa matkaa. Jatkossa muurin palikat alas, Puuska ohitteli aitoja, ei mennyt putkeen... Uskomatonta säätöä! Ihan kaikesta en ota syitä niskoilleni, koska oikeesti yritin ohjata sitä oikeille esteille! Likka vaan teki just mitä huvitti. PRKL! mutta kivaa sillä näytti olevan... :D Enkä mäkään voinut maalissa kun nauraa :D.

Agiradan tuomaroi myös Heidi. Rata oli mun mielestä aika erikoinen, jollain tapaa, en ees osaa selittää miten. Alku oli aita-suora putki ja siitä vasemmalle viistoon puomille. Putkesta suoraan oli aita syöttinä. Puuska kuitenkin kääntyi tosi hyvin puomille. Puomin kontakti ihan super. Mutta mutta, mitä teen minä? Olis pitänyt tehä persjättö alastulolla. No, mä vaan lähetin koiran putkeen, enkä odottanut, että se oli lukinnut sen. Se siis sinkos mun jalkojen suuntaan, kun lähin liikkuun, eli väärään päähän putkee. Aaargh! Keinu oli ok. Ainoo vaan, että kun Puuska pääsi 2on-2offiin, niin keinu lähti nousemaan. Likka piti sitkeesti takapäänsä keinulla ja laski sen alas. Yleisöllä oli hauskaa, enkä mäkään taaskaan voinu kun nauraa. Aan kontakti oli just niin kun pitää. Lopun aitakuvio meni ihan läskiks, kun en ottanut sitä niin kun olin suunnitellut. Puuska bongas kepit mun ollessa aivan väärässä paikassa. Pujoteltiin sitten "väärään suuntaan" ja tultiin vikan aidan kautta pois radalta. Nauraen, voi äitee mitä sähellystä!

Viime viikolla ei treenattu kun kerran. Kävin maanantaina ottamassa hyppytekniikkaa ja keinua. Torstain Harrin treenit jouduin myymään pois. Kaikki ei aina mee niin kun suunnittelee... Onneks rakas ystäväni Suvi oli oikein iloinen mahdollisuudesta päästä treenaan Harrin oppiin :). Tällä viikolla ei treenejä ole, koska vaihdoin Annen treenivuoron ja käytin sen jo viimekuussa. En myöskään ottanut kuukausilippua hallille nyt. Syitä en nyt ala tässä listaamaan, mutta näillä mennään. Tällä viikolla en olis oikein edes ehtinyt käydä treenaamassa. Ens kuussa sitten taas enemmän.

Puuska steriloidaan Valkeakoskella. Vastasivat mun kyselyyn, että tähystävät yli 5kg painavia koiria. Puuska painaa 5,9kg :). Vethausissakin kuulemma kyllä tähystetään noita kirppujakin. Valkeakoski on kuitenkin lähempänä... Vethaus olisi kyllä tutumpi, mutta säästetään bensoissa nyt. Vaikka eihän sitä vielä tarvi lyödä lukkoon.

Jedi täyttää perjantaina 12 vuotta. Ei kyllä uskois, kun sen touhuja katselee. Virkee rakas papparainen. Jos pissavaivaa ei olis, niin mikäpä sen olis elellessä. Vaiva kuitenkin rassaa vähän meitä kaikkia. Sitä itseekin selvästi, vaikka se sen kanssa on elänyt jo 6 vuotta. No, päivä kerrallaan on paras elää näitten vanhusten kanssa. Koskaan ei voi tietää mikä päivä on viimeinen. Vaikka niinhän se pätee meihin nuorempiinkin... :/.

Menipäs synkäksi. Tämmösillä mietteillä tähän viikkoon. Saapa nähdä mitä se tuo tullessaan. Toivottavasti jotain positiivista ainakin!!! Miestä se ei kotiin tuo, kova ikävä on. Vähän reilu viikko on vielä kärvisteltävä, ennen kun Teemu tulee kotiin. Onneks on paljon menoo ja tekemistä, niin aika kuluu nopeemmin.

Marraskuu...