"Merilesken" elämää Espanjassa

                      "Säilyttäköön uusi vuosi sen mitä rakastat,                                           tuokoon tullessaan sen mitä kaipaat ja                                  vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat" Ei tää kulunut vuosi huono ollut. Mentiinhän me kihloihin (huomenna tulee vuosi!) ja naimisiin <3. Oltiin raskaanakin ja se vasta olikin ihanaa... Mutta ikävä kyllä kaikki ei aina mene ihan suunnitelmien mukaan. Toisesta raskaudesta ei enää uskaltanut niin kovasti iloita :/. Ja ehkä hyvä niin, muuten pudotus olisi ollut vielä kovempi. No, kun tässä muuten on niin pirun onnellinen, niin pitäähän kai joku balanssi olla? =P Kaikki, niin ihmiset, kuin koiratkin, ollaan oltu terveitä. Sehän on kuitenkin tärkeintä. Meillä ...

Tajusin, että on jääny Harrin edelliset treenitkin "raportoimatta". Tän vuoden viimeset oli siis tällä viikolla. Toisaalta en ihmettele, että en oo edellisistä kirjotellut. Ne meni miten meni mun osalta. Koira oli kyllä oikein taitava taas. Puolustuksekseni voin kyllä sanoo, että lääkkeet vei naista aikalailla viikon verran. On se hurjaa, kun itekin tajuaa, että ei käyttäydy ihan normaalisti! Tuli tehtyä ihme juttuja ja pää ei ollu täysillä mukana, vaikka kuinka yritin. Niin siis treeneissäkin. Rata ei pysynyt päässä ja keskittyminen oli vaikeeta. Voi koira parka, kun joutuu kärsiin tämmösestä ohjaajasta =P. Tän viikon treenit meni multakin paremmin. Juosta sai ihan tosissaan, kun kontakteja ei radalla ollut ja kepitkin vasta viimesenä. Hengähdystaukoa ei siis ollut, täyttää höökää eteenpäin vaan, että ehti tökkään koiran takaakiertoihin. Pieleen meni monestikin, mutta loppupeleissä taas oikein hyvät treenit. Seuraavan kerran sitten ehkä jossain vaiheessa maaliskuuta... J...

Jep, kokemusta tuli ropisemalla taas =P. Saviojan Annen hyppäri oli helppo. Koirakoita piti kai olla 13, mutta muutama oli noussut kolmosiin. Ne nousee jotka osaa... Lähdettiin tokana, vaikka kolmantena piti lähtölistan mukaan lähtee. Kukaan ei ollu sitten muistanut kertoa, että välistä on yksi pois. Eikä kukaan radan reunalla olevista työntekijöistä tuntunut tietävän mistään mitään. Aaargh! Lähtöön mentiin siis hippulat vinkuen. Puuska kävi todella kuumana. Harvemmin se haukkuu lähdössä! No, sen johdosta (ilmeisesti) putosi eka ja toka rima. Lopussa vielä muurin palikat lenteli. Tulos 15 ja sijoitus tais olla 6. vika tuloksen saanut joka tapauksessa. Aika oli paras... -5,72 ja ia oli 40. Siitä plussaa, että Puuska kuitenkin istui lähtöön suht hyvin ja pysyi siellä, vaikka kuumana kävikin. Agiradan tuomaroi Harri, koirakoita saman verran, kun ekallakin radalla. Radan alussa oli mielenkiintoinen kepeille vienti. Melkein onnistuin sössimään sen, kun otin koiran väärälle puolelle. No, o...

Olipas oikein hyvän mielen treenit taas :). Rata oli melkonen, tutustuessa olin välillä vähän hukassa. No, kun käytiin ohjauskuvioita kimpassa läpi, niin homma avautu aika hyvin. Puuska oli intoo täynnä (ylläri?) ja oikein taitava. Kepit mentiin useempaan kertaan ja kahdella kerralla leijeröin putken. Likka pujotteli ihan huikeesti alusta loppuun, vaikka en ollut tukemassa. Tätä on treenattu ja nyt se toimii! Ihan mahtavia pujotteluita joka kerta :). Muutenkin koira toimi mahtavasti. Mun ehtimisessä ja malttamisessa oli välillä toivomisen varaa... Lopputulema oli se, että Anne totesi, että me ollaan teknisesti taitavia, hienoa menoa. Pitäis vaan jättää kioissa jännitystä ja puristusta vähemmälle... No, ehkä sekin päivä vielä joskus koittaa. Joka tapauksessa huomenna hyvillä mielin kisaamaan.

                             <3 Jazi tänään 10 vuotta <3 Kyllä vaan, niin se Jazikin sai kympin täyteen :). Vuosi sitten kyllä epäilin, että muori ei tätä päivää näe... Mutta hyvinhän tuo vielä porskuttaa ja pistää nuoremmille hanttiin :).

Se olis joulukuu! Ja lumi maassa :). Täällä Pirkanmaalla lumentulo ei oo ollut onneks ihan niin älytöntä, kun etelämmässä. Pakkanen voi kyllä olla vähän "miedompi", tai ainakin tuuli vois jo laantua. Puuska on ihan onnessaan lumesta, mutta Jedi ja Jazi ei oikein välitä enää sinkoilla hangessa. Lisäks tuulen kanssa kylmyys menee tonne -20 asteeseen, joten se on vanhoille vähän liikaa... Takkejahan meikäläiset ei lenkkeillessä tykkää käyttää. Mutta hyvin on pärjätty ilman tähänkin asti. Jazille tosin mietin jotain vaihtoehtoo. Jos joku takeista istuis tolle tankille niin, että olis helppo liikkua =P. Joo, mutta Harrin treenit, ne oli oikein onnistuneet. Lämmittelylenkille saatiin seuraksi jäähdyttelevä Ville parsoneineen. Villellä kans mukana kaks narttua ja uros. Suht hienostihan noi kuus ärrieriä kulki alkurähinöitten jälkeen :). Treenirata oli mielenkiintoinen. Oli monta paikkaa, missä joutu oikeesti miettiin mitä tekis ja mikä olis paras vaihtoehto... Eka pätkä meni hyvi...

...ja kohti uusia pettymyksiä. Vai miten se meni??? Tässä on melkein kuukausi toivuttu taas yhdestä menetyksestä. Ihan tuoreeltaan en siitä pystynyt kirjottelemaan, vaikka tänne muuten kirjotinkin. Ja miksipä olis tarvinnutkaan pystyä. Pääasia, että on ihana mies ja muutama äärettömän tärkeä ystävä, joille voi tuntojaan purkaa <3. Ei auta muuta kun yrittää vaan, vaikka pitkään kyllä tuntu siltä, että ei tätä kestä enää. Kolmannen kerran jos käy huonosti, niin se voi kyllä olla sitten siinä. Ei ihminen tän laatusia pettymyksiä määräänsä enempää henkisesti kestä. Siinäpä tuli suuri syy sille, miks en oo tässä kuussa treenannut niin paljon. Tietty treenaaminen olis vienyt ajatukset muualle. Koen kuitenkin tehneeni oikeen ratkasun. Yhdet Harrin treenit on tässä kuussa käyty. Niissä ei ihan mun ja Puuskan visiot kohdanneet. Todettiin sekin, että on ihan sama mitä mun yläkroppa tekee, koira seuraa vaan jalkoja. Torstaina luvassa tän kuun tokat ja vikat ohjatut treenit. Ens viikolla pää...

<3 Jedi tänään 12 vuotta <3 Kuvassa tosin nuorempana :).

Tulipas käytyä kisaamassa... Neljän kuukauden kisatauko on ihan liian pitkä! Tilannetta ei tietty helpottanut sekään, että Puuska käy niin kierroksilla entisessä kotihallissa. Se oli ihan seko, kävellessä haukkui ja hillui. Ei siis haukkunut mitään tai millekään erityisesti, sitä vaan kun oli niin innoissaan. Riksussa käyn kisaamassa ihan siksikin, että on aina kiva nähdä seurakavereita. Muuten kun niitä ei enää oikein näe. Menomatkalla tiputin vanhukset äidille hoitoon, joten sain keskittyä vaan kisaavaan koiraan. Aina kun on koko lauma kisoissa mukana, niin säätämiseen menee liikaa energiaa. Tuomarina oli Heidi Viitaniemi ja mini2:sia 12 kpl. Hyppäri oli kivan oloinen, alun kepeille vienti oli haastava, mutta muuten rata oli aika simppeli. Mutta voi sen simppelinkin radan sössiä oikein kunnolla. Voi kiesus! Toinen este oli mutkaputki, johon Puuska sinkosi kivasti, MUTTA jostain syystä tuli samasta päästä poiskin ja ampui kepeille. No, ei siinä muu auttanut, kun todeta, että hyllyk...

Tai no, hyvin menee, jos pystyy unohtamaan, että edessä on 2,5viikon leskeys... Viimeksi hehkutin saavani miehen kotiin samalla viikolla. No, ei se sitten ihan niin mennyt. Reissu venyi neljällä päivällä. Nyt sain pitää ukkoseni kotona reilun kuukauden <3! Pari tuntia sitten se käänsi nokan kohti Naantalia... Jedillä otti lähtö kyllä taas niiiin koville. Voi pappa parka. Meillä oli ihana kuukausi! Pe 12.10. asteltiin maistraattiin ja sanottiin Tahdon <3. Musta tuli siis jälleen rouva ja vaimo. Miehekseni sain maailman ihanimman merimiehen. Ihan sama mitä mieltä muut on ;). Naimisiinmeno oli Teemun idea ja moni muukin siihen liittyvä idea tuli sieltä. On se uskomatonta, miten toinen voi yllättää aina vaan, vaikka sen jo kuvittelee tuntevansa. Todistajina meillä oli äiti ja Teemun isä. He olivat paikalla puolisoineen. Hääkuvat otettiin Pyynikin uimarannalla, sattuikin aurinko pilkistelemään just sopivasti! Kuvat onnistui ihan nappiin. Hääateria nautittiin ravintola Franklyssa, a...

Johan se syyskuukin kääntyi voiton puolelle... Ja Merileskeys päättyy tämän viikon lopulla, jipii! On tätä odotettukin ja miestä tietysti vielä enemmän ;). Oon sitä tässä itsekseni ihmetellyt, miten toiseen voi rakastua aina vaan ja uudestaan <3. Taitaa olla nää erot, jotka pitää suhteen tuoreena... Tänään tuli hyviä uutisia, merimiehelleni on tarjottu kahta vakituista työpaikkaa! Toisen aikoo sitten ottaa vastaankin :). Onhan noita töitä koko ajan ollut, mutta vaan sijaisuuksia. Kyllä vakituinen työ on loistava juttu, ei tarvi miettiä mistä sitä seuraavaks sen rahan tekisi. Lisäksi on sellainen firma, jossa tietää tarkan päivän milloin pääsee pois. Tämän hetkisessä firmassa ei näin ole ja törnitkin (liian) pitkiä. Paljon helpompi suunnitella tulevaakin ja suunnitelmiahan on luonnollisesti paljon ;). Kisasuunnitelmat meni läskiksi, mutta niin meni suunnitelmat Hämeenlinnan viikonlopustakin. No, onneks me koirien kanssa viihdytään hyvin kotona. Yhteydet pelaa merelle ja sieltä tu...

Alan nyt kirjottaan tänne, ihan vaan syksyn kunniaksi. Olkoon tää syksy uus alku taas jollekin... Vuosi sitten avioero astui voimaan ja päätettiin alkaa yrittää perheenlisäystä. Se projekti on sattuneesta syystä edelleen kesken. Mutta pitäkääpä peukkuja, että vielä tärppää :). Puuskalla tosiaan alko juoksu viime torstaina. Just keskiviikkona pyyhkäsin paperilla ja totesin, että ei vuoda. Sen jälkeen ilmotin sen Nokian kisoihin :P. Nyt jäi/jää siis väliin Ylöjärven (2starttia), Nokian (2) ja Takutin (4) kisat. Ei voi mitään. Tää on tätä noitten narttujen kanssa. Parit Harrin treenit takana, mukavasti on mennyt. Annen kerrankuussa treeneissä oltiin elokuun aikana jo kaks kertaa, kun vaihdoin vuoroja. Tässä kuussa niitä ei sitten olekaan, ellen taas vaihda tai osta jonkun vuoroa. Nyt on treenioikeus ostettu syyskuulle. Saan käydä vapaina aikoina treenaamassa niin paljon kun jaksan :). Eilen alotettiin. Ihanaa kun on halli, jossa saa treenata juoksuisen kanssa. Puuska ei välitä pät...